Surun kyyneleitä



väsynyt potilas ♥ Viimeisiä yhteisiä tunteja

Eilen aamulla menin aivan normaalisti töihin ja aloin jakamaan hevosilla aamuruokia tarhaan, kun huomasin että Grålle ei olekkaan odottamassa ruokaa vaan makaa vain. Kävin tarjoamassa namia, ruohoa ja vaikka mitä, mutta ei kelpaa. Se meinaa sitä että Grållella on ähky, noh menin hakemaan Birgitan ja kiskottiin Grålle ylös. Jaoin nopeasti aamuruuat loppuun ja sitten menin talliin auttamaan antamaan lääkettä Grållelle. Grålle oli ihan väsynyt, ikääkun on se 33 ja ähky vie todellakin vanhan, ja myöskin nuoren ponin voimat hetkessä. Päivä kului pikku hiljaa, välillä paremmin ja välillä huonommin. Taluteltiin ponia Ninnin kanssa vuorotellen, ponin huilatessa vahdittiin sitä ja yritettiin tarjota vettä. Iltapäivästä Grålle meni taas huonommaksi,  kauhoi jaloilla ja muutenkin oli selvästi todella kipeä. Soitettiin Birgitalle ( oli töissä), ja saatiin ohjeiksi antaa lisää lääkettä, sitten meni taas hetki ja poni oli parempi, tosi pirteä ja käveli ihan omin voimin tallissa vapaana. Illalla tuli eläinlääkäri, joka kuunteli ponia ja totesi että näin vanha poni ei jaksa, ja olisi paras päästää poni tuskistaan ikiuneen. Saatiin työnnettyä, kirjaimellisesti minä ja Ninni työnnettiin Grållea pepusta kohti pellon reunaa ja siellä poni lopetettiin. Grålle nukahti rauhassa, ja ponin viimeinen hengenveto oli rauhallinen ja levollisen oloinen, siinä pieni tovi rapsuteltiin ja halailtiin, ennenkuin oli aika sanoa hyvästit. Hiljaksiin lähdettiin tallilta kotiin hyvin surullisissa merkeissä, ja itse mietin että entä jos oisin tehnyt jotain toisin, ollut edes hieman ajoissa töissä tai tehnyt jotain toisin, se olisi voinut riittää. Tiedän etten saa syyttää itseäni, mutta väkisinkin ne tulee ajatuksiini.

Lepää rauhassa Grålle ♥ 1979-2012

Tässä vielä pari tuuppaus kuvaa Dropsin kanssa ja kun katsottiin mitä Kisu sanoisi huiskasta, mutta olisi vain halunut syödä sen!